Opas: Kuinka ylikellottaa LGA 1366 aka X58 alustan prosessoreita

Vuosia prosessorin ylikellotus on ollut jo liian helppoa ja simppeliä.

Tämä ”simppeli” aikakausi alkoi kun Intel julkaisi Sandy Bridge prosessorinsa, joissa Intel esti ettei muita kuin K-sarjan prosessoreita voi kellottaa.

Eli silloin Intelin prosessoreiden ylikellottaminen muuttui siihen että ainoa tapa hoitaa ylikellottaminen on nostaa kerrointa.



Vakiona esim. kerroin 30x ja väylä 100MHz = 3000MHz ja ylikellottaessa tuota 30x muutetaan esim. 35x. Joten 35 x 100Mhz = 3500MHz.

Mutta aikaisemmin Intelin prosessoreilla ylikellotus hoidettiin väylän kellotaajuutta muuttamalla (Pentium 2:sta eteenpäin). Toki tähän oli poikkeuksia mutta ne olivat ”speciaali” 1000€ extreme prosessoreita missä pystyi kerrointa muuttamaan.



Kaikki muuttui vuonna 2008 kun Intel julkaisi X58 alustan joka käyttää LGA 1366 prosessori kantaa.

Nyt ylikellotus on paljon monimutkaisempaa ja sitä kautta säädettävää löytyy paljon enemmän.

Tosin X58:lle löytyy myös kerroinlukottomia prosessoreita jos ei halua kuin kerrointa ja voltteja säätää.

Nämä ovat tosin paljon kalliimpia kuin lukitut.



LGA 1366 prosessoreita ylikellottaessa väylällä, joutuu myös säätämään QPI ja UCLK kellotaajuuksia joka tekee ylikellottamisesta vähän vaikeampaa.

Joten sen takia tässä jutussa näytän kuinka helppoa se lopulta on.



QPI = Intel QuickPath Interconnect = Tämän hoitaa keskustelun CPU, PCI-E ja RAM:n välillä

UCLK = Uncore clock frequancy = osa QPI:tä ja vaikuttaa kuinka nopeasti prosessori ytimet keskustelevat RAM:n kanssa



Laitteisto


Prosessorinamme on tämä Westmere microarkkitehtuurinen 6 ydin 12 säe Xeon X5680 jonka peruskellotaajuus on 3,33GHz

-Emolevynä on Asus Rampage III Extreme

-CPU Jäähynä Noctua NH-U14s

-Näytönohjaimena Nvidia Geforce GTX 480 (liittyy toiseen projektiin)

-Muisteina 3kpl 4GB UMAX 1600MHz CL9 DDR3 = 12GB

Westmere prosessoreilla toimivat modernit (high density) DDR3 muistit, mutta Nehalem (esim. Core i7-920) prosessorit eivät tue kuin vanhoja (low dencity) muisteja joiden maksimi koko on 4GB per kampa.

Ja X58 alustaa kannattaa aina ajaa joko 3:lla tai 6:lla muistikammalla. Kun muuten ei pysty hyötymään 3 muistikanavasta mikä on juuri X58:n erikoisuus.

Aloitetaan ylikellottaminen valmisteluilla


Ensimmäisenä kannattaa BIOS päivittää uusimpaan jollei se ole jo.

Sitten tarkastetaan esim. CPU-Z:lla millä volteilla on vakiona, myöskin NB (Uncore) ja QPI kellotaajuudet

Tämän jälkeen mennään BIOS:n jossa laitetaan kaikki siihen tilaan että päästään etsimään prosessorin maksimi kellotaajudet.

Muistejen X.M.P profiili kannattaa laittaa päälle.

CPU kerroin Autolta niin isolle kuin se menee. Tämä riippuu prosessorista ja myös emolevystä.

Kun osa emolevyistä eivät anna käyttää Turbo Boost kertoimia ylikellottamisessa.

Muistejen kellotaajuus niin pienelle kun BIOS sallii. Kun emme halua ylikellottaa muisteja... vielä.

Uncore myöskin niin pienelle kuin menee.

QPI Link pienimällä 4800MT/s nopeudelle (vakiona tämä on X5680:ssa 6400MT/s).

Load-Line Calibration laitetaan emosta riippuen joko Enabled tai tässä tapauksessa Full Calibration, ettei Vcore voltit notkahda kun prosessoria aletaan kuormittamaan.

Itse prosessorin voltit kannattaa suoraan laittaa sinne 1.35 volttiin.

Kun normaalisti yli 4GHz kellotaajuuksiin tarvitaan 1.30 – 1.45v.

Ja 6-ydin Westmere ja 4-ydin Nehalem prosessoreiden kanssa 1.45v:lla ei edes järeä Noctua NH-D15 jäähy riitä pitämään lämpöjä kurissa.

4-ydin Westmeret ovat poikkeus ja niihin pystyy puskemaan vielä 1.47v eivätkä käy vielä liian kuumina.

Maksimi kellotaajuuden metsästäminen

Valmistelut kun ovat suoritettu niin lähdemme nostamaan väylän kellotaajuuksia 133MHz:stä ylöspäin n.10MHz pykälittäin.
Joka noston jälkeen ajetaan n.10-15min Prime95:sta Small FFT:llä, että näemme onko prosessori vakaa ja samalla esim. HWMonitorilla seurataan prosessori ytiminen lämpöjä. 90C on vielä OK mutta jos mennään 95C:n niin se alkaa jo olemaan liikaa (max on 100C).

Tätä sitten toistetaan niin kauvan kun joko Prime95 antaa erroreita (tai windows antaa blue screenejä) tai lämpörajat tulevan vastaan.

Jos lämmöissä on vielä varaa niin sitten pari pykälää voltteja ylöspäin ja taas testaamaan.

Tai ei ole lämmöissä varaa niin lähdetään pakittamaan väylää alaspäin n.2MHz pykälillä.

Sitten kun vakaus löytyy voi yrittää nostaa väylää 1MHz:llä tai laskeja voltteja pykälällä.



Tässä mihin tämän X5680:n kanssa päädyin.

Maksimi suorituskyvyn metsästys


Nyt tiedämme mikä on prosessorin maksimi kellotaajuus. Niin seuraavaksi lähdemme metsästämään mahdollisimmat korkeaa väylää joka täsmäisi pienemmällä kertoimella prosessorin maksimi kellotaajuuksiin ja mihin muistit pystyvät.

Normaalisti X58 emot kestävät väylää sen n.220MHz, toki osa eivät pääse edes 210Mhz saakka ja parhaat taas menee sinne 250MHz saakka.

Tämän vakauden testaamiseen on ollut paras Prime95:n muokatulla Blend testillä.
Ensimmäisenä klikkaa Blend testiä ja sitten Custom. Sitten kirjoittaa Memory to Use kohtaa n.80-90% muistista käyttöön mitä koneesta löytyy. Omassa tapauksestani 10GB 12GB:sta.
Tätä kannattaa pyörittää sen n.30min. Sitten ajaa vaikka Cinebench R15 läpi ja sitten kokeilla toisia väylä vaihtoehtoa ja saako niillä vähemmän vaiko enemmän pisteitä.


Huom. Nehalem prossoreissa QPI/DRAM Core voltit pitää nostaa 1.40v:n jos muisteja yrittää ajaa yli 1333MHz:n



Tämän X5680:n sai vakaasti kulkemaan isommalla väylällä vähän isommilla kellotaajuuksilla, mutta volttejakin piti nostaa pykälällä ja muistit menevät ihan maksimeillaan mihin ne pystyvät.

Nämä maksimi väylä ja muistit kellotaajuudet ovat löytyneet voi yrittää nostaa Uncore (UCLK) taajuuksia. Mutta oma kokemukseni on ollut että kannattaa pitää tuossa 2500-3200Mhz välissä. Saattaa toki mennä kovempaakin, mutta sehän selviää kun kokeilee.



Loppu

Toivottavasti tämä juttu rohkaisi jotakuta aloittamaan X58:n ylikellottamisen ja ottamaan koneestaan kaikki irti mitä lähtee.

Kommenteissa voi ehdotella muittenkin vanhojen alustojen prosessoreitten ylikellotus opasta ja voin katsoa jos saan semmoisen tehtyä.



Tässä lopuksi CPU-Z kuvakaappaus mihin tämä X5680 yksilö pystyi.
Cinebench R15 pisteet: 998

Tässä vielä kuinka Asuksen P6X58D Premium emolevyllä Xeon X5650 kulkee.
Cinebench R15 pisteet: 1013

 

Kiitoksia,erittäin kattavasta artikkelista,Tämä pistää miettimään pitäisikö omaani I7 6700k prossua rueta ylikellottamaan.

 

Kiitoksia,erittäin kattavasta artikkelista,Tämä pistää miettimään pitäisikö omaani I7 6700k prossua rueta ylikellottamaan.

Ootko varma että uskallat? :>

 

Sinänsä opas peruskellotukseen on ihan hyvä.

Vuosia prosessorin ylikellotus on ollut jo liian helppoa ja simppeliä.

Mikä tekee sinun mielestäsi kellottamisesta nykyään liian helppoa? Kun haetaan samassa suhteessa oikeasti sitä maksimisuorituskykyä, täytyy modernien alustojen kivillä säätää biosissa ihan samalla tavalla, jos ei enemmänkin kuin X58 kanssa. Se on aika kaukana siitä "liian helposta ja simppelistä". Toki alkuun pääsee kerrointa ja vcorea säätämällä, mutta vain alkuun. Väite on siis todella pahasti ristiriitainen.

Asrock ja pari muuta valmistajaa lisäksi osoitti vielä 100-piirisarjojen emoilla, että lukittuja kiviä on mahdollista kellottaa väylää nostamalla.

Kun mennään naapurifirmaan, uudet automaattikellotukset haistelevat varsin hyvin prossun suorituskykyä lämpötilan ja jänniteparametrien rajoissa, joten "kasuaalikellotus" jää tätä menoa kokonaan pois. Toisin sanoen ylikellotus vain vaikeutuu seuraavien sukupolvien kohdalla.

Ja 6-ydin Westmere ja 4-ydin Nehalem prosessoreiden kanssa 1.45v:lla ei edes järeä Noctua NH-D15 jäähy riitä pitämään lämpöjä kurissa.

Olikos sulla tästä testidataa ja missä? Ei ainakaan tässä artikkelissa.

Kolmas asia mikä tässä tökkii on tuo emolevy: oot valinnut käytännössä toisiksi parhaan lankun kattavilla säädöillä ja kellotusominaisuuksilla tähän. Mites se peruskellotus peruslankuilla sitten? Ottaen huomioon miten harvassa nuo LGA1366-lankut on ja miten harvinaisia nuo extremelankut niiden joukossa on, tää oli ehkä hieman huono valinta tähän. Olisi ollut parempi, jos peruskellotus olisi vertailtu jollain vähän kasuaalimmalla lankulla, kun sulla niitä käittääkseni on. Sitten olisi vertailtu Rampagen vaikutusta kun haetaan prossun maksimeja.

Sitten. Tää on ihan vaan vinkki, jotta näitä olisi mukavampi lukea: Jos et itse osaa, pyydä joku joka osaa oikolukemaan nää tekstit.

 

Tästä ohjeesta on varmasti monelle hyötyä.Olisi mukava nähdä jonkun suht uuden 7 tai 8 gen Inttelin prossun vakiokelloilla,ja tuon testissä olevan prossun vertailuja.Peli ja työpöytäkäytössä.

 

Sinänsä opas peruskellotukseen on ihan hyvä.


Mikä tekee sinun mielestäsi kellottamisesta nykyään liian helppoa? Kun haetaan samassa suhteessa oikeasti sitä maksimisuorituskykyä, täytyy modernien alustojen kivillä säätää biosissa ihan samalla tavalla, jos ei enemmänkin kuin X58 kanssa. Se on aika kaukana siitä "liian helposta ja simppelistä". Toki alkuun pääsee kerrointa ja vcorea säätämällä, mutta vain alkuun. Väite on siis todella pahasti ristiriitainen.

Asrock ja pari muuta valmistajaa lisäksi osoitti vielä 100-piirisarjojen emoilla, että lukittuja kiviä on mahdollista kellottaa väylää nostamalla.

Kun mennään naapurifirmaan, uudet automaattikellotukset haistelevat varsin hyvin prossun suorituskykyä lämpötilan ja jänniteparametrien rajoissa, joten "kasuaalikellotus" jää tätä menoa kokonaan pois. Toisin sanoen ylikellotus vain vaikeutuu seuraavien sukupolvien kohdalla.

Kyllä Z170 emoilla pystyy ylikellottamaan ei K-sarjan prossuja, mutta mukana tulee kasa haittapuolia jonka takia en sitä maininnut artikkelissa.
Eli prossun lämpöanturi lakkaa toimimasta, turbo kertoimet eivät pelaa ja virransäästö ominaisuudet eivät myöskään pelaa. Sitten kaupan päälle ongelmia jollain näytönohjaimilla.
Ja kyllä olen itse kokeillut:


Nykyajan kellottelun simppelyydestä että kyllä se on aika simppeliä leikkiä "vain" kertoimien kanssa ja jännitteitten. Toki näissä uudemmissa on erikseen vielä kertoimet AVX:ää varten. Tämä siis Intelin puolella.
AMD puolella uupuu nuo AVX jutut, eikä muutenkaan säädettävää ole yhtäpaljon kuin esim AM3+ aikoina. Tosin en ole "leikkinyt" X370 tai X470 emojen kanssa että niistä tietenkin saaattaa löytyä ne loput säädöt.
Mutta ainakaan B350:sta ei löytynyt mitään muuta kuin voltit ja kerroin säädöt. Ja nekin vain muisteille ja itse prossun ytimille.

Sitten on vielä nämä automaatti kellotus toiminnot. Mitkä nyt toimivat vaihtelevalla menestyksellä. Usein vaan syöttävät prossulle voltteja aivan liikaa.

Olikos sulla tästä testidataa ja missä? Ei ainakaan tässä artikkelissa.

On testi dataa päässäni monen prossun kohdalta mitä testasin ja ylikellottelin youtube-kanavani puolella LGA 1366 prossu testeissä. Jossa testasin 11 eri prosessoria.

Kolmas asia mikä tässä tökkii on tuo emolevy: oot valinnut käytännössä toisiksi parhaan lankun kattavilla säädöillä ja kellotusominaisuuksilla tähän. Mites se peruskellotus peruslankuilla sitten? Ottaen huomioon miten harvassa nuo LGA1366-lankut on ja miten harvinaisia nuo extremelankut niiden joukossa on, tää oli ehkä hieman huono valinta tähän. Olisi ollut parempi, jos peruskellotus olisi vertailtu jollain vähän kasuaalimmalla lankulla, kun sulla niitä käittääkseni on. Sitten olisi vertailtu Rampagen vaikutusta kun haetaan prossun maksimeja.

Sitten. Tää on ihan vaan vinkki, jotta näitä olisi mukavampi lukea: Jos et itse osaa, pyydä joku joka osaa oikolukemaan nää tekstit.

Tuo oli nyt edullisin mikä osu vastaan kun metsästin emoa (ebay 99,50€ josta 36€ postikuluja).

Itse asiassa tuo Rampage III on huonompi kuin omassa koneessani oleva "huonompi" Asuksen P6X58D Premium emo.
Rampagesta uupuu niinkin mukava toiminto kuin Offset säädöt volteille. Mikä siis tuosta toisesta löytyy. Virransyöttö myös kummassakin enemmän kuin hyvä, mutta P6X58D:ssä se on jäähdytetty paremmin ja Rampagessa menty enemmän ulkonäkö linjalla.

Myöskin olen kellotellut kaikista paskimmalla X58 emolla eli MSI X58 Pro-E:lla. Silläkin sai helposti 4.3GHz irti Xeon E5649:stä jota siinä kokeilin.
Nyt se emo on uudella omistajalla joka on sillä kellotellut X5675:sta.

Tuon MSI X58 Pro-E:n heikkoudet ovat:
-Ei anna käyttää kellottaessa Turbo kertoimia (tästä mainitsin artikkelissa)
-Virransyötössä ei hurraamista = Ei kannata kellottaa 130W TDP prossuja
-Ei SATA 3 tai USB3.0 portteja
-Bios ei niin hyvin tehty kuin noissa Asuksen lankuissa

 

Tästä ohjeesta on varmasti monelle hyötyä.Olisi mukava nähdä jonkun suht uuden 7 tai 8 gen Inttelin prossun vakiokelloilla,ja tuon testissä olevan prossun vertailuja.Peli ja työpöytäkäytössä.

Tuossa ylempänä olevasta Core i5-6400T videossa näet sen.
Tuo Skylake Core i5-6400T on ylikellotettu 3.8GHz:n ja on siis sama prossu kuin Kaby Lake Core i5:t ja Coffee Lake Core i3:t.
Tätä X5680:sta siinä edustaa X5650 mikä kellottu pikkasen ylemmäs pienemmillä volteilla = parempi yksilö.

Mutta on minulla myös suunnitteilla moderni 6-ydin prossu vs 6-ydin SER-jäte eli tämä X5680.
Prossuksi kaavailin Ryzen 5 2600:sta. Mutta se projekti saa odottaa siihen saakka että saan yhden kone projektin myytyä -> niillä rahoilla Ryzeniä ja X470 emoa sitten.

 

Kyllä minä olen uudemman prossun kannalla. Säästää vaikka se aikaa ja on ilman konetta,kun ostaa vanhaa mitä pitää olla jo kohta päivittämässä.

 

Tämä on kyllä varsin kattava,ja hyvä ohje.

 

Kiitos,sain hyviä vinkkejä.

 

Kiitos,sain hyviä vinkkejä.

Mukava kuulla jos tuosta oli jotain hyötyä.

 

Hei,olisiko mahdollista saada opasta kuinka kellottaa näytönohjainta,ja onko siitä oikeasti hyötyä?

 

Hei,olisiko mahdollista saada opasta kuinka kellottaa näytönohjainta,ja onko siitä oikeasti hyötyä?

Tämä kiinnostaa myös minua. Olisiko mahollista @SPsTechLab ?

 

Hei,olisiko mahdollista saada opasta kuinka kellottaa näytönohjainta,ja onko siitä oikeasti hyötyä?

Tämä kiinnostaa myös minua. Olisiko mahollista @SPsTechLab ?

Nyky näytönohjaimet ovat aika tappiinsa kellotettu jo tehtaalla. Joten eipä nykyään oikein kannata aikaa tuhlata johonkin 40 - 70MHz kellojen nostoon. Kun hyöty on luokkaa 1 - 3fps.
Mutta AMD:n Radeon korttejen (R9 290 ja uudemmat) kanssa kannattaa aina suorittaa alivoltitus, koska noissa on vakio voltit aivan liian korkealla.

Eikä tarvitse kuin vähän tiputtaa niin hyöty on parhaimmillaan 100W pois kulutuksesta. Tai jos kortti on mallia jossa on Turbo kellot kuten Vegat ja RX 5000-sarja niin kortti käy viileämpänä ja samalla Turbottaa itsensä paljon korkeammalla ilman mitään kellotuksia.

Esimerkkinä Vega 64 ilman alivoltitusta GPU meni siinä 1500 - 1530MHz:ssä ja alivoltituksen jälkeen kortti huitelee siellä 1620 - 1650MHz:ssä.
Toinen parempi esimerkki on R9 Nano jonka virransyöttö rajoitusten takia tiputtaa kuormilla äkkiä kellot sieltä 1000MHz:stä 650MHz:n saakka, mutta alivoltituksen jälkeen se on ja pysyy 1000MHz:ssä.

 

Jos jotain kiinnostaa LGA1366 kamojen kellotukset niin tässä parit testi videoni joissa ihan kerron kuinka näitä kamoja kellotellaan:


Kanavalle tulossa muiden alustejen prossujen kellottamista ja niiden kanssa myös neuvon kuinka niitä kellotellaan.

 

Tästä on varmasti monelle apua.